Liikenneviraston muodostavat Ratahallintokeskus,osa Merenkulkulaitosta ja Tiehallintoa. Tiepiirit siirtyvät elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksiin.
Miksi suolataan, milloin ja missä? Nämä ja paljon muita usein kysyttyjä kysymyksiä teiden suolauksesta.
Miksi suolataan?
Tien on talviaikaankin oltava riittävän pitävä (kitka), jotta liikenne yleensä sujuu ja jotta liikennöinti on turvallista. Tien pinnalle muodostuneen lumen tai jään kitka on eri tilanteissa varsin erilainen. On narskuvia pakkaskelejä ja iljanteisia jääkelejä. Vilkkailla teillä lumi- tai jääpinnalla on vaikea ylläpitää riittävää kitkaa, kun liikenne kiillottaa tien pinnan, hiekka ei pysy ja lumipinta kuluu uraiseksi.
Näissä tilanteissa on järkevintä hyödyntää asfaltin omaa kitkaa ja sulattaa suolalla pintaan muodostuva jää tai tamppaantunut lumikerros. Tyypillisin tällainen tilanne on, kun pinta peittyy liukkaalla mustalla jäällä.
Vilkkailla teillä pienikin "liukastelu" johtaa helposti vakaviin seurauksiin jatkuvasta vastaantulevasta liikenteestä johtuen. Tänä päivänä tieliikennejärjestelmältä edellytetään talviaikaankin huomattavan hyvää sujuvuutta, erityisesti päätieverkolla. Se on muun muassa maantiekuljetusten elinehto.
Milloin suolataan?
Suolaa tarvitaan silloin, kun tien pinta on tullut liian liukkaaksi tai kun sen oletetaan lähitunteina tulevan (esimerkiksi mustan jään tai nuoskalumen vuoksi). Suolaa käytetään lähinnä silloin, kun lämpötila on –4 astetta tai sen yläpuolella. Kovilla pakkasilla ei vilkkaillakaan teillä voida eikä kannata sulattaa tien pintaa.
Kun tie suolataan ennakkoon, on olemassa melko varma tieto siitä, miten sää lähitunteina kehittyy. Ennakkosuolausta käytetään erityisesti tilanteissa, joissa syntyvä liukkaus muutoin muodostuisi erittäin ongelmalliseksi. Kun toimitaan ennusteen perusteella, myös väärät suolauspäätökset voivat olla mahdollisia.
Missä suolataan?
Pääasiallisesti suolaa käytetään vilkkaimpien teiden liukkauden torjunnassa. Maantieverkkoa on noin 78 000 km. Suolaa käytetään pääsääntöisesti noin 6 500 tiekilometrillä. Lisäksi on saman verran teitä, jossa suolaa käytetään lähinnä syksyn liukkailla tai muissa vastaavissa ongelmallisimmissa tilanteissa.
Voisiko suolasta luopua kokonaan?
Ei. Erityisesti vilkkailla teillä liikenteen täytyy sujua turvallisesti ympäri vuoden. Tien pinnan kitkaa voidaan parantaa suolalla sulattamisen lisäksi hiekoituksella tai eräissä tapauksissa lumi- tai jääpintaa karhentamalla. Kumpikaan näistä tavoista ei anna riittävän hyvää lopputulosta vilkkailla teillä ja ne ovat suolausta selvästi kalliimpia toimintatapoja. Hiekka ei vilkkaalla tiellä pysy, sitä jouduttaisiin ajamaan lisää. Hiekoitus on selvästi hitaampi toimenpide kuin suolaus eikä sovellu esimerkiksi mustan jään torjuntaan.
Suoloja sinänsä on erilaisia. Ne ovat muun muassa ympäristön ja ruostumisen suhteen erilaisia. Niiden vaikutuksia tutkitaan sekä Suomessa että maailmalla jatkuvasti, mutta ruokasuola (natriumkloridi) on toistaiseksi osoittautunut kokonaisuuden kannalta käyttökelpoisimmaksi.
Voisiko hiekoituksella korvata suolauksen?
Sitä ei voi korvata kokonaan, eikä se aina ole kannattavaakaan. (Katso edelliset kysymykset.)
Hiekka ja erilaiset kiviainesmurskeet ovat uusiutumattomia luonnonmateriaaleja. Niidenkään laajamittainen käyttö ei ole ympäristön kannalta ongelmatonta. Vilkkailla teillä, joilla luonnostaan on suhteellisen kova nopeus ja jatkuva vastaantuleva liikenne, myös hiekka voi vahingoittaa autojen pintakäsittelyä. Tilanne on tässä suhteessa erilainen kuin vähäliikenteisemmillä teillä, joilla hiekkaa pääsääntöisesti käytetään. Lisäksi hiekoituksesta aiheutuu pölyhaittoja, jotka etenkin taajamaolosuhteissa ovat myös huomattava ongelma.
Miksi suolataan silloin, kun ilman lämpötila ja tien pinta ovat plussan puolella?
Syy tähän on yksinkertainen: olosuhteiden tiellä ennustetaan muuttuvan sellaisiksi, että tien pinnan jäätyminen (esimerkiksi niin sanottu musta jää) on hyvin todennäköistä tai odotettavissa on lumisade, joka on vaarassa tarttua polanteeksi tien pintaan.
Oikeaan aikaan ajoitettu ennakkosuolaus vähentää suolamäärää. Suolaa jouduttaisiin kylvämään jo jäätyneelle pinnalle huomattavasti enemmän, jotta jää saataisiin sulamaan nopeasti pois. Märkä jää on todella hengenvaarallinen.
Lumisadetta ennen tehdyn suolauksen avulla estetään lumen tarttuminen ja pakkautuminen polanteeksi tien pintaan. Kun suolaus onnistuu hyvin, lumi jopa pölisee ilmavirtausten vaikutuksesta pois tieltä. Polanteisen tien palauttaminen paljaaksi edellyttää polanteen poistamista mekaanisesti paljon energiaa vaativalla höyläyksellä. Tämän lisäksi edellytetään moninkertaista suolamäärää verrattuna siihen, mitä ennakkosuolauksessa käytetään.Vaikka tien pinnan ja ilman lämpötilat ovat plussan puolella, pinta jäätyy kovalla tuulella, koska veden haihtuminen sitoo lämpöä.
Haihtuminen voimistuu sään kirkastuessa, koska silloin ilma on kuivempaa. Märät tienpinnat ovat jäätyneet kovassa tuulessa joskus, kun lämpötila on ollut jopa +7 astetta. Erityisen arkoja jäätymiselle ovat siltojen kannet, joiden massassa on varastoituneena vähemmän lämpöä kuin esimerkiksi paksuissa maarakenteissa.
